Miulla on nyt nämä työt loppunut. Virallisesti viimeinen työpäivä on 30. päivä, mutta viimeinen viikko menee vuosilomalla. Nyt pitäisi vain kirjoittaa työhakemuksia ja toivoa parasta.

Olin lomalla jo perjantaina. Torstaina töitten jälkeen oma porukkani halusi vielä viedä miut syömään. Tässä vaiheessa ei vielä iskenyt, että en mene tuonne enää. Kotimatkalla rupesin älyämään, että hetkonen, nyt tää loppuu. Sitten pääsin kotia melankolisessa tunnelmassa ja sain tietää, netti ei toimi!! Jee.. Miulla oli lomalle tarkat suunnitelmat: laita työhakemuksia ja siivoa. Ei mennyt ihan suunnitelman mukaan. Poikakaverini oli jo tapellut laajakaista firman kanssa ja huomasin kun tulin kotia, että siellä on joku tyyppi ulkona korjaamassa jotain. Firmasta sanottiin, että tiistaina ne lähettävät jonkun katsomaan asunnossa mikä mättää. Onneksi eilen sieltä soitettiin, että me ei olla ainoat joilla on ongelmia. Mutta huono puoli oli se, että sanoivat sen olevan korjattu torstaihin mennessä! Tässä vaiheessa alkoi paniikkikohtaukset, että en pysty hakemaan ollenkaan töitä lomalla! Viikonloppu sitten meni puoli ahdistuksessa, että en voi hakea paikkoja mihin halusin. Onneksi tänään ihme kävi ja netti on korjattu! Toisaalta olen puuhaillut niin paljon, että aivot ei enää liiku. Ja pitäisi vielä tehdä päivällistä. Ehkä hieman tyhmästi halusin tehdä perunalaatikkoa ihan alusta asti. Yksi syy, että en ole löytänyt pakasteperunoita valmiiksi pilkottuina kuten Suomessa.

On kyllä pikkasen omituinen tunnelma itselläni. En ole tottunut olemaan työttömänä. Viimeisen parin vuoden ajan olen hyppinyt työpaikasta toiseen ja olen ollut yhden kuukauden työttämänä koko aikana. Silloinkin lopulta suurin osa meni valmistellessa toiseen maahan muuttoa. Nyt pitäisi sitten laittaa hakemuksia kielellä, joka ei ole miun äidinkieli, käyttäen kuttuurinormeja, jotka on ihan täysin omituisia miulle, paikkoihin ja toivoa parasta. Koko homma on vielä pelottavampaa kuin Suomessa. Miulla on täällä onneksi ihmisiä jotka auttaa. Miun poikakaveri on luvannut auttaa missä pystyy, kuten antaa miun asua kämpillään niin pitkään, kunnes pääsen takaisin omille jaloilleni. Siinä on iso syy miksi olen nyt parin viikon ajan lupautunut siivoamaan paikkoja ja laittamaan ruokaa.