maanantai, 12. kesäkuu 2017

Keep calm and Carry on

Nyt viimeisestä iskusta on päälle viikko. Nyt vihdoinkin kaikki alkaa normalisoitua pikku hiljaa. Mutta oli taas näkemistä. Mie olen ollut nyt Briteissä kolmen iskun aikaan, 2005 ja nyt Wesminister ja London Bridge.

Nyt tämän kertaisesta en ees tiennyt mitään ennen kuin pari tuntia jälkikäteen. Mie olin siskoni kanssa konsertissa ja kun pääsimme pois, joku vain sanoi meidän takana, että London Bridge asemalla on tapahtunut jotain, ammuskelua ja joku veitsellä heilunut. Se kuulosti vain niin omituiselta. Mie en oikein uskonut että se oli totta ja yritin katsoa kännykälläni mitä ihmettä. Se ei auttanut. Konsertissa oli noin 60 tuhatta katsojaa ja osa oli juuri silloin yrittämässä päästä pois sieltä. Eli netti yhteyttä voi vaan toivoa! Pääsin lopulta nettiin pitkän yrittämisen jälkeen (ja jonottamisen lähimmälle asemalla, kuten sanoin 60 000 katsojaa ja yksi asema). Pääsin vähän selvyyksille mitä oli tapahtumassa. Tässä vaiheessa asia ei vielä ees loksahtanut aivoihin. Siinä vaiheessa oli vaan ajatus "mie tarviin Jubilee linjaa, pääsenkö kotia?" Mentiin asemalle ja siellä oli sitten kuulutuksia, että Jubileeta harvennetaan tapahtuman takia ja mikään ei pysähdy toistaiseksi London Bridge asemalla. Meidän onneksi yksi metro lähti noin viiden minuutin päästä.

Miulle koko homma sit vasta iski kun olin päässyt kotia turvaan peittojen alle. Mie olen töissä London Bridge aseman lähettyvillä. Se on pääasema monelle miun työkaverille.

Sunnuntai oli sit kans mielenkiintoinen. Mikään juna ei kulkenut London Bridgen kautta ja Jubilee nyt toimi mut ei vaan siellä. Koko ympäristö oli kuulemma suljettu.

Maanantaina oli sitten työpäivä. Meidän joukosta kukaan ei ollut aseman lähettyvillä siihen aikaan, mutta usea oli ollut töissä lauantaina ja suht järkyttyneitä tapahtunesta. Kuka ei olisi! Miekin huomasin matkalla, että tää ei oo normaalia. Osa teistä ja silloista oli suljettu ja kaikki tiet oli tukossa. Mie pääsen menemään sinne vain linkalla ja se oli tosi myöhässä. Ja linkkojen linjat oli siirretty myös!

Maanantaina ja tiistaina kaikki työntekijät oli jonkun verran huolissaan ennen kuin kaikkien tilanteet oli selvitetty. Sen jälkeen asiat palasivat normaaliin! Työt jatkui kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tuo lause "Keep calm and Carry on" sai uuden merkityksen miulle. Koko kaupunki on tuntunut tehneen lupauksen, että terroria emme hyväksy, eli autamme apua tarvihtevia, ja jatkamme matkaa. Olen kuullut monen suusta, että elämä jatkuu, emme anna pelolle ja vihalle valtaa.

Tämä henki on aina läsnä, mutta erityisesti tämmösenä hetkenä. Puoli ulkopuolisena on uskomaton nähdä se. Tässä on yksi syy miksi rakastan tätä kaupunkia.

maanantai, 5. kesäkuu 2017

Viimeinen kuukausi!

Miun vapaaehtoisjakso loppuun tän kuun lopussa, ja teoriassa miulla on nyt tasan neljän viikon ajaksi töitä. No teoriassa, koska viimeinen viikko on miulla vapaata. Tänään vihdoinkin sain Youth Passin tiedot, että pääsen sitä täyttämään. Miun koordinattorilla oli paljon ongelmia sen kanssa, koska se ei jostain syystä mitenkään meinannut toimia ja sitten aina kun sähköpostiteltiin, meistä toinen oli aina lomalla! Mutta nyt on kaikki kunnossa, ja pääsen täyttämään mielenkiintoista lomaketta ja miettimään mitä ihmettä mie olen täällä tehnyt vuoden ajan. Miulla on mukavasti muutama viikko aikaa täyttää sitä. Miulle oli yllätyksenä, että siihen ei kirjoiteta pelkästään miun työstä, mutta kaikkea mitä olen oppinut vuoden aikana.

Mie alan pikku hiljaa älytä, että miun aika on loppumassa täällä. Tänään oli jo puhetta, että joku perjantai järkätään meidän vapaaehtoisten kesken ja mennään päivälliselle jonnekin yhdessä. Meidän koordinaattori tulee kanssa mukaan. Me tehtiin samanlainen päivällinen kun miun edelliset EVS ystävät oli tekemässä lähtöä. Tuntuu, että se olisi vain pari viikkoa sitten, mutta onhan siitä jo ainakin pari kuukautta.

On tää aika ollut tosi tapahtuma rikasta. Mie oon yhteensä ollut neljässä eri projektissa. Mie aloitin kahdessa ja sieltä sit siirrettiin toisiin, koska se ei vaan toiminut. Mie rupesin turhautumaan aika paljon, koska ne on vaan niin mahdottomia paikkoja miun kaltaiselle. Miun tarkoitus niissä oli järjestää aktiviteettejä nuorille. Yhdessä projektissa on noin 30 nuorta, mutta ne on hajautettu isolla alueella, eli en pysty järjestämään kaikkien kanssa mitään, ja ne nuoret mitkä oli lähellä, ne olivat sitten niin pajon liikkeellä, että en pystynyt järkkäämään mitään. Mie en sitten pystynyt hirveästi tekemään mitään järkevää niissä paikoissa ja lopulta miut sit siirrettiin ihan täysin eri hommiin, missä oon sit nauttinu tosi paljon ja mie pääsen täyttämään CVtä mukavasti näillä taidoilla mitä olen käyttänyt täällä. Nyt missä olen eniten, on ollut aivan mahtava. Etenkin työntekijät on ottaneet miut tosi hyvin mukaan. Miulla on täysin eri olo kuin muissa paikoissa. Miulla on oikeasti tunne, että minua tarvitaan tuolla ja miun apua arvostetaan paljon.

Nyt mie yritän järkkäillä elämään tän jakson jälkeen. Miulla on ollut pari työhaastattelua, kirjoittelen lisää työhakemuksia ja yritän pitää silmät auki. Elämä jatkuu.

maanantai, 22. toukokuu 2017

Kesä?

Vaikuttanee, että täällä on kesä alkanut tällä viikolla. Eilen oli vähän alle 20 astetta, tänään on vähintään 20 astetta ja viikonlopuksi on luvattu yli 25 astetta..

On taas vähän aikaa, kun olen viimeksi kirjoittanut. Viime aikoina ei ole tapahtunut sinällään mitään erikoisempia. No paitsi viime viikolla kävin Mid term training. Se kesti jopa kokonaiset kaksi puolikasta päivää! Oikeasti, kävin siellä kahtena päivänä ja koulutus oli 4h per päivä. Mutta ei se haitannut. Oli siellä paljon hyödyllistä juttua. Sain ajatuksia mitä voin yrittää tehdä tulevaisuudessa, jos olen vielä nuorten kanssa töissä. Meidän ryhmä oli pieni, mutta se ei ollenkaan haitannut. Siellä oli helppo jutella eri jutuista muiden kanssa ja ohjaaja sai keskityttyä kaikkiin yhtälaisesti. Oli aika mielenkiintoista, että mie taisin olla ryhmän ainut, jolla on oikea sosiaalinen elämä tässä maassa. Mie olen ollut tosi onnekas, että olen löytänyt kavereita, ja poikakaverin täältä! Monilla ongelmana on ollut, että he asuvat pienillä paikkakunnilla ja työpaikoilla, ja he eivät voi lähteä minnekkään. Kahden tyypin tarina muistutti vähän kotikylääni: päästäkseen ulos, heidän pitää matkustaa suht pitkä matka linkassa ja viimeinen linkka lähtee ennen klo 23..

Toisaalta miulle tuli siellä vähän olo, että 29-30 on kyllä jo aika vanha tähän hommaan. Miulla saattaa olla menossa joku kolmen kympin kriisi. Tässä vaiheessa olisi mukava, jos olisi ainakin puoli pysyvä työpaikka, palkkaa, oma koti siis mielessä, että asun omillani ja en random ihmisten nurkissa. Meidän asumistilanne on täysin meidän organisaation tekemä. He kuulemma voisivat vain antaa meille sen rahan ja me voisimme itse etsiä missä asumme kattoyhtiön mukaan. Mikä olisi ihan kiva.. Vuosi toisten ihmisten nurkissa asumiseen on pitkä aika. Mie odotan innolla, että miulla olisi joku paikka mikä olisi ihan oma koti. Mutta tämä on kyllä tosi hyvä mahdollisuus nuoremmille! Tästä saa ihan hirveästi kokemuksia, ei vaan työpaikkana, vaan koko elämässä. Mie olen tosi kiitollinen koko kokemuksesta ja en kadu tänne tulemista. Silti on vähän olo, että olisi mukava päästä tekemään oikeita töitä ja saada palkkaa ja arvostusta työstä. Miulla on täällä enää jäljellä vain kuutisen viikkoa vapaaehtoistyöaikaa. Mie olen jo aloittanut katsomaan työpaikkoja ja mie oon lähetellyt työhakemuksia. Mie kävin yhdessä haastattelussa viime viikon lopulla ja miun pitäs saada tietää parin päivän sisään olenko saanut paikan vai en. Miulla on täällä asiat selvillä. Miulla on asuinpaikka muutamaksi kuukaudeksi, kunnes on tarpeeksi rahaa takuuvuokraan. Miulla on säästettynä rahaa myös, ruokaan, matkoihin ja muuhun kuukaudeksi. Miulla on teoriassa työpaikka jos en saa mitään vapaaehtoishomman loppuessa. Miulla on useampi suunnitelma ja varasuunnitelma mitä voin tehdä nyt. Etenkin kun nyt selviää tämän yhden paikan kohdalta, niin voin ruveta tekemään tarkempia suunnitelmia!

perjantai, 5. toukokuu 2017

Kevättä ja muuta

Täälläkin oli juuri Vappu. Oli kyllä mielenkiintoista viettää Vappua ulkomailla. Täällä se on nimellä May Day, toisaalta ei tullut vastaan mitään erikoisempia perinteitä sen tienoilla. Sen sijaan, menin viettämään sitä suomalaiselle kirkolle! Se on täällä Canada Waterin ja Rotherhiden lähestyvillä. Sieltä sai Vappuna simaa, munkkeja ja grillattua makkaraa! Oli kyllä mukava vähästä aikaa syödä kunnon makkaraa. Täällä niihin on tungettu paljon ylimääräistä esim vehnää, ja gluteenittomat makkarat ei maistu ollenkaan lihalta. Ja oli mukava nähdä ihmisiä valkohattu päässä ja kuulla suomen kieltä. Mie pääsen kyllä normaalisti puhumaan suomea aina silloin tällöin koska miulla on kaksi suomalaista kaveria, plus vielä työkavereita!

Ja tuli muuten yksi aika iso järkytys itelleni. Mustikka ei olekkaan mustikka englanniksi! Mie aina luulin, että suomalainen mustikka olisi blueberry. Selvisikin, että amerikkalainen pensasmustikka on blueberry ja suomalainen normaali mustikka on bilberry. Ne on geneettisesti sisaruksia, mutta silti eri lajikkeita.

Ja huomasin tässä aika hauskan jutun. Näppäimistö on suht helppo muuttaa suomalaiseksi. Mie kirjoitan tällä hetkellä tätä miun poikakaverin koneella, joka on siis ihan täysin englantilainen. Windowsiin saa lisättyä eri kieliä ja miun omalla puolella se on automaattisesti suomalainen ja tämä siis lisää suomalaisen näppäimistön. Itse näppäimistöstä puuttuu ääkköset ja pari nappulaa on väärissä paikoissa eli pitää mennä aikalailla muistilla mikä on missäkin. Jotenkin välillä häirihtee katsoa mitä näppäilen koska Ä on @ kohdalla britti näppäimistössä!

Miusta alkaa tuntua, että olen suht hyvin sopeutunut asumiseen täällä. Puhelimessa ei olee enää niin paljoa ongelmia ja alan nauttia puhelimessa puhumisesta jollain tavalla. En enää pelkää sitä niin kuin puoli vuotta sitten. Alan osata mitä täällä pitää tehdä ja mistä saa mitäkin. Välillä tulee ikävä luontoa, koska sitä ei ole täällä samalla tavalla kuin Suomessa. Puistoja löytyy vähän joka välistä, mutta Pohjois-Karjalan peruilta tulleena, ne on pieniä ja tosi siistejä. Olen tottunut oikeaan luontoon. Sitä täällä ei hirveästi löydä. Mutta kyllä täällä hyvin pärjää. Miulla on aina välistä ikävä ihmisiä Suomen puolella, ja harmittaa, että en pääse niin helposti juttelemaan, ja että on pitkiä taukoja kun ei olla juteltu. Miulla on kyllä hyviä ystäviä täällä. Nytkin on suunnittelen täysillä tänne jäämistä tämän vapaaehtoishomman jälkeen. Mie oon jo oikeestaan aloittanut työpaikkojen hakemisen. Miulla on tätä jäljellä alle kaksi kuukautta! Se on hieman pelottavaa ja minua eniten pelottaa, että en saa paikkaa ennen kuin tämä loppuu ja mitäs sitten.

maanantai, 17. huhtikuu 2017

Pääsiäinen

Pakko sanoa, että pääsiäinen täällä ei ole kovin erilainen kuin Suomessa. Kaupat on pääsiäissunnuntaina kiinni, rajoitetusti auki perjantaina ja maanantaina. Me teimme Sunday roastia lampaalla toiseen kertaan, tällä kertaa teimme myös yorkshire pudding.

Sain myös vähän lisätietoa mitä eri kauppojen nimet tarkoittaa. Off licence tarkoittaa käytännössä viina kauppaa. Sieltä voi ostaa viinaa, mutta ei juoda. Newsagents on sitten samanlainen kuin R-kioski, ja suht samat oikeudet. Ne voi olla pyhinä auki eri tavalla ja ne on kalliimpia kuin normaali kaupat. Tosin täällä on sitten näitä 24/7 kauppoja, mitkä oikeesti on auki ympäri vuorokauden.

Täällä on kevät jo tosi pitkällä. Yksi erittäin iso ero Suomeen on syreenien kukkiminen jo nyt. Syreeni on miun lempikukka. En olisi ikinä voinut kuvitella, että voisin nähdä syreenin kukkivan synttärinäni! Mutta se tapahtui nyt tänä vuonna. IMG_2047.jpg

Kävimme tänään Kew Gardenissa mikä on siis iso puutarha/puisto. Siellä on useampi rakennus, joissa on eri ilmastoja, ja niihin sopivia kasveja. Siellä oli yhdessä tropiikki, toisessa taas aavikko, jne. Meillä meni siellä aikaa noin viitisen tuntia kävellä ympäri paikkoja. Rakennuksien kiertämisessä kestää ja lisäksi koko puisto on suht iso. Me kävelimme noin seitsemän kilometriä koko alueella! Siellä oikeasti kannattaa käyvä. Mie pelkäsin vähän, että kevään takia siellä ei olisi paljoa, mutta tuntui, että puolet kukista on jo kukkimassa! Mm syreenit. Se on varmasti upea paikka myös kesällä. IMG_1976.jpg

Tuossa on yksi sen päärakennuksista.

Me olimme myös sopivaan aikaan, koska siellä on myös riikinkukkoja! IMG_2082.jpg Mie en oo ikinä aikaisemmin nähnyt riikinkukkoa täydessä sulkapuvussaan! Ja mielenkiintoinen fakta, nuo osana mieliskelytanssiaan värisyttävät sulkiaan! En ollenkaan tiennyt koko asiaa ennen kuin näin sen. Naisriikinkukko tosin ei ollut kovin mielissään, käveli vain pois paikalta. Oli huvittavaa katsoa, kun tämä laittaa parhaimmat tanssiaskeleet ja pörhistelyt kaksi kertaa ja toinen vaan kävelee pois!